Organisointi ja kehittäminen
Toimin koulutuskuntayhtymän Opetuksen ohjaus ja tuki ryhmässä. Tuon ryhmän tehtävänä on kehittää muun muassa opinto-ohjausta. Opinto-ohjaussuunnitelmaa on tarkasteltu useampaan kertaan, se ei kovinkaan paljoa ennakoi tulevia muutoksia. Esimerkiksi ohjauksen digitalisointiin ei siinä oteta mitään kantaa, tämän puutteen olen tuonut esille. Lisäksi suunnitelmassa on hieman kevyseti otettu kantaa opiskelijoiden elämänhallintaan. Nämä puutteet ovat siis tiedossa, niihin pureudutaan paremmin, kun tiedetään ja tunnetaan reformin muutokset.
Ammattiviikko ja ammatti-identiteetti
Opinto-ohjauskoulutuksen kehittämishankkeena suunnitellaan ja toteutetaan aloittaville toisen asteen opiskelijoille Ammattiviikkoa. Ammattiviikkosuunnitelma tehdään Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopistolle, joka on monialainen toisen asteen oppilaitos Satakunnassa. Kehityshankkeen lisäksi tutkitaan ammatti-identiteettiä. Työssä tutkitaan osaamisen ennakointia, ammatillista kasvua, oppimista ja oppimiskäsityksiä.
Ammattiviikon aikana on loistava mahdollisuus antaa opiskelijoille ohjausta. Ohjaus voi olla opinto-ohjausta, opiskelijaa voi ohjata oppimaan, antaa henkilökohtaista ohjausta ja pienryhmäohjausta. Ammattiviikon voi nähdä uraohjausviikkona.
Ammatti-identiteetti rakentuu monesta eri tekijästä, siihen vaikuttaa ammatillinen koulutus, kokemukset työelämästä, elämäntilanne ja yhteiskunnallinen tilanne. Ammatillisen koulutuksen aikana on tärkeää saada valmiuksia reflektoida ammatillista kasvua. Ammatti-identiteetin rakentumiseen vaikuttaa työyhteisö ja ihmisen arvomaailma ja vakaumus.
Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan erilaisia tunnuksia, piirteitä ja ominaisuuksia, jotka kuvaavat ihmisen samaistumisen omaan alaan. Ihmisen pitää olla kypsynyt tietojen, taitojen ja arvostustensa suhteen, jotta ammatti-identiteettiä voi muodostua.
Ammattiviikko on tarkoitettu aloittaville opiskelijoille, he eivät siis missään nimessä ole alan ammattilaisia. Kiinnostusta alaan heillä täytyy olla jo tässä vaiheessa, muuten he eivät olisi hakeutuneet opiskelemaan alaa. Ammattiviikon aikana he saavat lisää tietoja ja taitoja alaan. Ammattiviikon voi nähdä orientaationa tulevaan ammatti-identiteettiin.
Opetus ja ohjaus tulevaisuudessa
Ammatin opetus kehittyy ja muuttuu nopeaa tahtia, alan ammattilaisena pysyminen vaatii jatkuvaa uuden omaksumista. Ammatin opettaminen on yhä kuin ammattiin ohjausta, tämä jatkuva vain muutos on pysyvää prosessi pitää ottaa huomioon.
Opetusalan pitää pystyä ennakoimaan. Ennakoinnin tavoitteena on ns. luoda tulevaisuus. Se mitä nyt tehdään, sillä vaikutetaan tulevaisuuteen. Ikärakenteen ja koulutuksen tuleviin muutoksiin on helppo maalailla tulevaisuutta.
Omaan tulevaisuuteen pystyy vaikuttamaan usealla eri tavalla. Säännölliset elämäntavat, kouluttautuminen ja ihmissuhteista huolehtiminen ovat muun muassa tällaisia toimia, joilla voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuden tekeminen on valintojen tekemistä, elämä on valintoja.
Adaptive foresight –malli (AF-malli) korostaa mukautumista toimintaympäristön muutoksiin. Tässä mallissa toiminnan ja ennakoivan suunnittelun pitäisi olla sopeutuskykyistä toimintaa. Mallissa tulevaisuutta luodaan ja samanaikaisesti siihen sopeudutaan. AF-mallin mukainen ennakointi sopii hyvin muuttuvalle koulutusalalle. Reformin ja digitalisaation myötä koulutus ja opinto-ohjaus muuttuvat. Opetusalan on muututtava, oppilaitosten opetussuunnitelmien pitää olla mukautuvia, jotta ne vastaavat osaamistarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Oppilaitosten ohjaussuunnitelmien pitää olla eteenpäin katsovia.
On syytä miettiä, ovatko nykyiset oppilaitokset eli koulut hyviä oppimisympäristöjä ammatin opiskeluun? Ryhmän opetus, ryhmän joka on täynnä erilaisia oppijoita, ei tuota valmiita ammattilaisia. Opetusta siirretään lisää työpaikoille, oppilaitosten tehtäväksi jää alan perusteiden opetus ja osaamisen arvioinnin hallinnointi.
Oman työnantajani asenetta tulevaan voidaan pitää passiivisen sopeutuvana. Organisaatiossa on jonkin verran nähtävissä ennakoivaa ennalta ehkäisevää toimintaa. Tämä näkyy eräiden tulosalueiden valmistautumisena tulevaan ammatinopettajan työnkuvaan. Organisaatiota ei voi mitenkään nähdä luovana innovatiivisena toimijana. Hyviä ajatuksia riittää, toteutus jää hieman vajaaksi. Organisaatio on aloittanut yt-neuvottelut ennakoiden, tulevat säästötoimet ovat tuttua kauraa. Kun johto ei muuta keksi, niin laitetaan ”ylimääräiset” pihalle.
Tulevaisuudessa jokainen opettaja ohjaa opiskelijoita, tämä ohjaus tulee kohdistumaan ja varmentamaan ammatillista osaamista. Opettaja saattelee opiskelijat tiedon äärelle. Tämä jokaisen opettajan ohjaus ei ole uhka nykyisille opinto-ohjaajille, heille on tarvetta tulevaisuudessakin. Opinto-ohjaus, sen rooli, tulee olemaan vahva. Opiskelijoiden polutus tulee lisääntymään. Tuleva koulutussopimus tullee myös muuttamaan opettajan työtä, opetusta ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Koulutus ja koulutuksen ohjaus ovat megatrendin asemassa. Voidaan olettaa, että koulutusta ja sen ohjausta tarvitaan vielä tulevaisuudessakin. Tuskin tälle alalle käy kuten esim. höyryvoimateknologialle tai vastaaville jo kuopatuille teknologioille. Osaamista tarvitaan entistä enemmän, osaamisen hankinnassa koulutus ja ohjaus ovat tärkeässä asemassa.