OPINTO-OHJAAJAN Toimintaympäristöosaaminen
Opinto-ohjaajaopiskelija osaa analysoida yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa. Hän osaa käyttää näitä tietoja omassa ohjaustyössään erilaisten opiskelijoiden kanssa. Opinto-ohjaajaopiskelija osaa toimia aktiivisesti erilaisissa oppilaitosympäristöissä ja ohjauksen verkostoissa omaa ammatillista ohjausosaamistaan kehittäen. Hän osaa kehittää ja hyödyntää digitaalista verkko-ohjausympäristöä omassa opinto-ohjauksessaan. Hän pystyy määrittelemään oman organisaationsa erityisprofiilin koulutuksen kentässä sekä osaa laatia toimivan viestintä- ja markkinointisuunnitelman.
Verkostomaisesti tuotettujen ohjauksen palvelujärjestelyjen malli (VOP-Malli)
Osallistuin perusopetuksen harjoittelun yhteydessä opinto-ohjaussuunnittelutyöhön. Perehdyin Rauman perusopetukseen Raumanmeren peruskoulun opinto-ohjaaja Janne Vahteriston johdolla. Valmistauduin harjoitteluun tutustumalla Rauman perusopetuksen opinto-ohjaussuunnitelmaan. Harjoittelun yhtenä aiheena oli osallistua opinto-ohjaussuunnitelman päivitykseen, perusopetuksen yläkoulu ottaa uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2017.
Opinto-ohjaajan toimintaympäristöosaamisen yhtenä tavoitteena on ymmärtää verkostomaisesti tuotettujen ohjauspalveluiden merkitys opinto-ohjauksessa (VOP-malli). Opinto-ohjaussuunnitelman päivitykseen osallistuminen voidaan nähdä VOP-mallin ohjauksen systeemin tasoon kuuluvana osaamisena ja ymmärtämisenä. Ohjaussuunnitelman tekoon vaikuttaa ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko, tämä tulee Opetushallitukselta. Ohjauksen palvelujärjestelyt tehdään organisaatiotasolla, tätä tehtiin Rauman kaupungin perusopetukselle. Suunnitelmassa mietittiin paljon eri toimijoiden rooleja erilaisissa ohjaustapahtumissa. Toimijoita oli runsaasti, niitä olivat esim. rehtorit, aineenopettajat, luokanvalvojat, luokanopettajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, erityisopettajat, koulutoimenjohtaja ja huoltajat.
Suunnittelutyössä oli vahvasti mukana ohjauksen eri ulottuvuudet. Harjoittelupäivänä mietittiin enimmäkseen organisaatioulottuvuutta, vastuita ja työnjakoa. Tuleviksi suunnittelupäiviksi aiheiksi jäivät mm. sisällöllinen ja menetelmällinen ulottuvuus.
Ohjauksen oppilaitos ja verkostoharjoittelu
Perusopetus
Perehdyin Rauman perusopetukseen Raumanmeren peruskoulun opinto-ohjaaja Janne Vahteriston johdolla. Valmistauduin harjoittelupäivään tutustumalla nykyiseen Rauman perusopetuksen opinto-ohjaussuunnitelmaan. Harjoittelun yhtenä aiheena on osallistua opinto-ohjaussuunnitelman päivitykseen, perusopetuksen yläkoulu ottaa uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2017. Lisäksi perehdyin yhteishakuun. Olimme sopineet Vahteriston kanssa osallistumisesta erityisopiskelijan ohjauskeskusteluun.
Vietin perjantain 13.1.17 Rauman perusopetuksen opinto-ohjaajien kanssa eri yksiköissä. Päivä alkoi yhteisellä aamukahvilla Vanhan Rauman viehättävässä kahvilassa. Heillä on tapana käydä perjantaiaamuisin kahvittelemassa, ei sentään jokainen perjantai mutta kuitenkin. Paikalla oli myös naapurikunnan Eurajoen opinto-ohjaaja. Yhteensä paikalla oli minun lisäkseni seitsemän perusopetuksen opinto-ohjaajaa. Melko luonteva tapa verkostoitua ja pitää yhteyttä opinto-ohjaajien kesken.
Aamukahvin jälkeen päivä jatkui HJ Nortamon peruskoulussa. Tuon päivän aiheena oli Rauman kaupungin ohjaussuunnitelman tekeminen. Opinto-ohjaajia oli paikalla neljä kappaletta, he olivat aloittaneet ohjaussuunnitelman teon syksyllä. Yläkoulun uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 17, tämä ohjaussuunnitelmatyö liittyi siihen.
Suunnittelutyön jälkeen jatkoimme päivää Raumanmeren peruskoulussa Vahteriston kanssa. Kävimme läpi hänen työnkuvaa, miten lukuvuosi näyttäytyy opinto-ohjaajalle. Tämä keskustelu antoi hyvän kuvan opinto-ohjauksesta perusasteella. Pääsin osallistumaan myös yksilöohjaukseen, ohjattava oli erityisopiskelija. Tämän ohjauskeskustelun aiheena olivat jatko-opinnot, tuleva yhteishaku. Opiskelijalla oli huono keskiarvo, hän oli reilusti alle kuuden keskiarvolla liikkeellä. Hän halusi Merenkulkualalle, alavalinnasta hän oli varma. Kävin läpi melko yleisellä tasolla ammatillisten opintojen rakenteen. Keskustelua ns. ”peruskouluaineista” käytiin melko pitkään. Keskustelussa selvitettiin hakupisteet, ja laskettiin millaiset pisteet ohjattava oli saamassa tämän hetkisen tilanteen mukaan. Verrattuna vuoden takaisiin valittujen pistemääriin, ohjattavalla jäi parannettavaa keskiarvolla laskettuna noin yhden numeron verran. Todettiin tilanne, mitä voisi mahdollisesti tehdä tilanteen parantamiseksi. Pohdittiin että mistä tai kenestä tuo alalle pääsy on kiinni. Pääsimme keskusteluissa yhteisymmärrykseen. Keskustelun lopuksi ohjattavalle annettiin paikallisen ammatillisen oppilaitoksen esitteitä, hakukaavake, esitteitä Merenkulkualasta jne. Melkoisen paperikasan kanssa ohjattava lähti kohti parempaa kevättä.
Lukio
Tutustuin Lauttakylän lukion opinto-ohjaukseen opinto-ohjaaja Anu Heinosen johdolla. Lauttakylän lukio on Huittisten kaupungin lukio, siellä on noin 180 opiskelijaa. Lukiossa on laaja luonnontiede- ja kielivalikoima, jonka ohella he panostavat kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisyyskurssin ohessa he ovat tällä hetkellä mukana kahdessa Erasmus+-hankkeessa. Kansainvälisyyden lisäksi heillä on pitkä perinne yrittäjyysopinnoista, he toteuttavat vuosittain Nuori Yrittäjyys –kurssin. Opiskelijoita he eivät kerää alueelta sitä määrää, mitä yleensä lukiot keräävät. Opinto-ohjaajan mukaan tämä johtuu alueen elinkeinorakenteesta ja perheiden perinteistä. Huoltajat eivät ole käyneet lukiota, ovat enemmän suuntautuneet perinteisiin työaloihin. Tämä näkyy alueen koululaisten asenteena lukiota kohtaan.
Opinto-ohjaaja hieman kaipaili suurempaa tukijoukkoa ohjaustyössä. Tarvetta olisi enemmän kuraattorin palveluille, erityisopettajalle olisi myös kuulemma töitä. Nyt tilanne oli sellainen, että hän koki tekevänsä monen ammattilaisen työtä oman toimen ohessa. Hänellä on toimiva esimies suhde lukion rehtoriin, rehtorin kanssa hän tekee paljon yhteistyötä. Rehtori osallistuu ohjaustyöhön aktiivisesti.
Lauttakylän lukiossa opiskelijoille pidetään kaksi ”opokurssia”. Ensimmäinen kurssi keskittyy oppimisen osaamiseen, sinne on sisällytetty paljon myös muuta opiskeluun kuuluvaa asiaa. Tämä ensimmäinen kurssi pidetään ensimmäisen vuoden aikana. Toinen kurssi venyy useammalle lukuvuodelle, tämä kurssi keskittyy lukion jälkeiseen aikaan. Tarkoitukseni oli selvittää uraohjausta lukion jälkeiseen aikaan. Opiskelijoilla on mahdollista käydä tutustumassa lukion ulkopuolella eri ammatteihin, tätä mahdollisuutta opiskelijat eivät hyödynnä. He kokevat opiskelun lukiossa tärkeämmäksi, jokin tärkeä oppitunti voi jäädä väliin tällaisen tutustumisen aikana.
Opinto-ohjaaja antaa yksilöohjausta jokaiselle toisen ja kolmannen vuoden opiskelijalle kerran vuodessa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat haastattelee rehtori. Jos on tarvetta, niin rehtori ohjaa ensimmäisen vuoden opiskelijan opinto-ohjaajan puheille. Eli yksilöohjausta Lauttakylän lukion jokainen opiskelija saa kerran vuodessa, tarvittaessa ohjausta annetaan lisää. Opinto-ohjaaja on jättänyt kalenteriin tällaisia ohjausaikoja, näin opiskelija pääsee nopeasti keskustelemaan asioistaan. Tällaisia keskusteluja tuli myös tutustumispäivän aikana.
Ammatillinen nuorten koulutus
Osallistuin ja pääsin seuraamaan ammatillisen nuorten koulutuksen opinto-ohjausta SASKY koulutuskuntayhtymän laskentatoimen vastaavan Janne Paavolan johdolla. Pääsin osallistumaan Liiketalouden ja kaupan valmistuvan ryhmän, eli merkonomiryhmän, opintojen loppuun ohjaamista. Merkonomeilla ei Saskyssä koulutuksessa ole varsinaista opinto-ohjaajaa. Ryhmänohjaaja tekee valmistuvien opiskelijoiden opinto-ohjausta. Opintojen alussa koulutuspäällikkö on ollut mukana ohjaustyössä, opintojen loppua kohden opinto-ohjausvastuu siirtyy enemmän ryhmänohjaajalle. Oppilaitoksessa toimii koulutusohjaaja, hän on mukana opiskelijoiden henkilökohtaisissa ohjauksissa (jatko-opintohaut, opintososiaaliset asiat).
Nämä ohjaustuokiot osuivat helmi- ja maaliskuulle, Paavola ohjeisti heitä opintojen loppuun saattamisesta. Hänellä oli lomakkeet sekä valmistumisilmoitukseen että harkinnan varaiseen opintojen jatkoaikaan. Melko totinen paikka muutamilla opiskelijalla täytellä samaan aikaan jatkoaika-anomusta, kun muut täyttivät valmistumisilmoitusta.
Paavola kävi opiskelijoiden kanssa läpi heidän opintosuoritusotteita, melko vähän näytti olevan puutteita valmistusilmoituksen täyttäjillä. Opintojen loppu vaikutti hyvin selvältä, heillä oli käynnissä ammatillinen tutkinnon osa Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus, laajuudeltaan 15 osp. Lisäksi kevään ohjelmassa on työssäoppimista ja yksi Yhteisten opintojen valinnainen tutkinnon osa. Suurin osa opiskelijoista valmistuu toukokuun lopussa.
Sain tehtäväksi ohjata koko ryhmää, aiheena olivat jatko-opinnot. Osa ryhmästä oli valinnut vapaasti valittavissa opinnoissa Työelämään valmistautumisen ja Jatko-opintoihin valmistautumisen tutkinnon osat. Heillä oli melko selvät suunnitelmat jatkoon. Ryhmässä ei ollut kuin muutama miespuolinen opiskelija, heille tuntui armeija olevan nyt päällimmäisenä mielessä. Keskustelimme ”poikien” kanssa kuitenkin ammattikorkeakoulusta, sinne hakemisesta armeijasta huolimatta. Aina voi jommankumman aloitusta siirtää. Heitä hieman kiinnosti Tampereen AMK, sieltä liiketalouden ala. Ryhmä oli hyvin naisvoittoinen, heillä suurimmalla osalla ei ollut tässä kohtaa halua jatko-opintoihin. Muutamilla oli aikomuksena hakea myös Tampereen AMK:n liiketalouteen.
Liiketalouden opettajilla on jokaisen jakson kolmannella viikolla ryhmänohjaajan tunti. Jaksoja lukuvuodessa on viisi. Näillä ryhmänohjaajan tunneilla käydään läpi edellisen jakson opintoja, poissaolot ja tulevia jakson asioita. Ryhmänohjaajan tunnin ajoitus jakson kolmannelle viikolle on hyvä, koska siihen mennessä edellisen jakson opinnot on tarkistettu ja merkitty oppilaitoksen Wilma -järjestelmään. Yksilöohjausta ryhmänohjaaja antaa tarvittaessa. Jos opiskelijalla on suurempia huolia opiskelussa tai elämässä muuten, ryhmänohjaaja osallistuu opiskelijan kanssa oppilaitoksen Tukitiimin palaveriin. Oppilaitoksen Tukitiimin jäseniä ovat koulutusohjaaja, erityisopettaja ja koulutuspäällikkö. Tukitiimistä opiskelijaa ohjataan tarvittaessa eteenpäin (terveydenhoitoon ym).
Ammatillinen aikuisten koulutus
Perehdyin ammatilliseen aikuisten koulutukseen tiistaina 7.2.2017 Aiko Academy Oy:ssä aikuiskoulutuspäällikkö Susanna Pirttisen johdolla. Tarkoitus oli olla mukana aikuisopiskelijan opintojen henkilökohtaistamisessa. Valitettavasti aikuisopiskelija perui tapaamisen sairastumisen vuoksi. Heksu ja muut aikuiskoulutuksen ohjaustoimet käytiin keskustellen. Päivään mahtui mielenkiintoisen keskustelun lisäksi opetuksen markkinointia.
Markkinoinnista
Aikuiskoulutus osallistui yhdessä alueen muiden kouluttajien kanssa KEVÄÄN PARAS HÄPPENINKI tapahtumaan. Tapahtuma järjestettiin Huittisissa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Tapahtumassa oli sisältönä koulutustarjonnan lisäksi kesätyöt, CV-paja kymppiduuni ja oppisopimus. Alueen kouluttajista oli mukana SASKY, Sataedu, Novida, Winnova, Länsi-Suomen opisto, Huittisten seudun kansanopisto ja Lauttakylän lukio. Asiakkaina tapahtumassa oli perusasteen opiskelijoita, SASKYN eli toisen asteen opiskelijoita, maahanmuuttajia ja työttömiä työnhakijoita. Tämä markkinointiosio oli melko normaalia ”ständillä” seisoskelua, kiinnostuneita pysähtyi harvakseltaan keskustelemaan.
Markkinointi ja koulutuksen myynti ovat olennainen osa jokaisen aikuiskoulutuksen parissa työskentelevän toimenkuvaa.
Keskustelusta
Harmillisesti sovittu ohjauskeskustelu peruuntui sovitulta päivältä. Pääsin tekemään tämän sijasta kunnon teemahaastattelun ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaustyöstä. Opinto-ohjaajaa heillä ei ollut, ohjaustyötä tekivät kaikki toimijat. Ensimmäisen ohjauksen antaa toimija, jolle tulee ensimmäinen yhteydenotto. Aikuiskoulutus toimii usealla paikkakunnalla, näitä ovat Sastamala, Huittinen, Ikaalinen, Kokemäki ja Mänttä.
Aikuiskoulutuspäällikön mukaan henkilökohtaistaminen on erittäin tarkeässä asemassa aikuisopiskelujen ohjauksessa. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta (1. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 2. Tutkinnon suorittaminen. 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen) ovat aikuiskoulutuspäällikön mukaan sama kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tämä Heksu tehdään opintojen alussa, siihen käytetään aikaa noin kaksi tuntia.
Maahanmuuttajia on nykyään paljon aikuisopiskelijoina. Heidän kohdallaan pitää varmistaa riittävä kielitaito, jos sitä ei ole , ongelmia riittää. Maahanmuuttajat voivat siirtyä suoraan suorittamaan ammatillista tutkintoa, mikäli tähän on riittävät edellytykset ja he ovat läpäisseet koulutuksen valintakriteerit. Näyttötutkintona suoritettavan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen yhteyteen on lisätty mahdollisuus opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen (opva) suorittamiseen. Opva-opintojen tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon suorittaminen myös niille henkilöille, joilla on puutteelliset opiskelutaidot tai puutteita esimerkiksi tietoteknisissä taidoissa tai kielitaidossa. Opintojakso voi kestää korkeintaan puoli vuotta ja se voidaan jaksottaa osiin koko opintojen ajalle.
Korkeakoulut
SAMK
Tarkoitus oli tutustua SAMKin opinto-ohjaukseen opintovastaavan Heidi Varpelaiden johdolla. Tämä tutustuminen vaikutti alusta asti hieman vaikealta. Jos kohteliaasti asiaa ilmaisee, niin opiskelijan ohjaus hieman hakee suuntaansa kyseisessä oppilaitoksessa.
Keskustelin opinto-ohjauksesta liiketalouden monimuoto-opetuksen yksikössä, se toimii Huittisissa. Opiskelu tapahtuu heillä pääosin verkko-opiskeluna. Lähiopetusta on lukuvuoden aikana 2–3 päivänä kuukaudessa perjantaisin tai lauantaisin. Opiskelijan on mahdollista osallistua lähiopetukseen ja erilaisiin ohjaustilanteisiin verkon välityksellä. Pääosa luennoista myös nauhoitetaan, jolloin niitä voi seurata omalla ajalla. Opinnoissa hyödynnetään uusia verkko-oppimisen välineitä ja sosiaalista mediaa. Verkko-oppimisympäristöä käytetään mm. opintojen ohjauksessa, osaamisen jakamisessa, yhteydenpidossa, tehtävien palautuksessa, palautteen annossa sekä materiaalin ja tehtävien jaossa.
Ensimmäinen kontaktini tässä opinto-ohjaukseen tutustumisessa oli palveluliiketoiminta – osaamisalueen johtaja Timo Mattila. Tämän kontaktin jälkeen etsin käsiini OPS-vastaavan Heidi Varpelaiden. Hän hieman ihmetteli minun halukkuutta keskustella hänen opinto-ohjauksesta. Hänen mukaansa tuo tehtävänimike on harhaanjohtava. Toki hänkin antaa ohjausta tutor-opettajana noin 30 opiskelijalle. Hänen tehtävänsä on paremminkin varmistaa, että opiskelijoille ja opettajille on riittävästi kursseja suoritettavaksi (opiskeltavaksi/opetettavaksi).
Tässä monimuoto-opetuksen yksikössä verkko-opetus on hyvin vallitseva opetusmuoto. Myös opiskelijoiden ohjaustyö tehdään verkossa. Jokainen heidän aloittava opiskelija saa opintojen alussa kahden päivän ajan ryhmäohjauksena ohjausta opiskeluun. Tutor-opettajat tekevät tätä ohjaustyötä parityönä, opiskelijoita aina yhdessä ryhmässä on noin 40. Näiden kahden ohjauspäivän jälkeen ohjausta annetaan verkkotapaamisina tarvittaessa. Nämä verkkotapaamiset ovat aina henkilökohtaisia tapaamisia, osa opiskelijoista ei näitä ohjaustapaamisia käytä ollenkaan.
Rauman OKL
Tutustuin Turun yliopiston Opettajakoululaitoksen Rauman yksiön opinto-ohjaukseen yliopistolehtori Juli Aerilan ja koulutussuunnittelija Pirjo Lehdon johdolla. Opiskelijoilla on opintojen alussa kolmen päivän perehdytys opintoihin. Ohjaukseen osallistuu opiskelijatutorit, koulutussuunnittelija ja osa henkilökunnasta. Juli Aerila kertoi olleensa kerran tällaisissa infopäivissä. Muuten ei varsinaista ryhmäohjausta anneta opiskelujen aikana. Tarvetta tällaiseen ohjaukseen kuitenkin olisi. Yksilöohjausta annetaan tarpeen mukaan, osa ei tällaista käytä ollenkaan. 800 opiskelijaa kohden on yksi ohjausta antava tekijä.
Opinnot ovat kaksi ensimmäistä vuotta hyvin koulumaista, tätä normaalia polkua kun noudattaa, niin opinnot kertyvät ja etenevät yliopiston ja Kelan vaatimusten mukaan. Jos tulee poikkeamia ”normaalista” polusta, ongelmia ilmenee ja ohjauksen tarve lisääntyy. Opiskelijan polku on melko jäykkä, jos haluaa nopeuttaa tai jos tulee opintojen viivästymisiä, konstit ovat melko vähissä. Yliopisto-opiskelijoistakin löytyy opiskelijoita, jotka vaativat erityistä tukea ja ohjausta.
Kolmantena vuotena opintojen valinnaisuus lisääntyy, osa opiskelijoista tarvitseen silloin lisää ohjausta. Näissä kohdin pyritään antamaan isommalle ryhmälle ohjausta, kysymykset ovat kuitenkin samantapaisia.
Opiskelijat käyvät työharjoittelussa opintojen aikanana, näitä harjoitteluja arvioidaan nykyään hyväksytty / hylätty periaatteella. Ennen harjoittelut arvioitiin numerolla, tämä numeroarviointi lisäsi harjoittelun ryhdikkyyttä. Nykyäään tilanne on koulutussuunnittelijan mukaan sellainen, että ei välttämättä erota onko opiskelija suorittamassa ensimmäistä vai viimeistä harjoittelua.
Koulutuksen markkinointiin heidän ei tarvitse paljoa panostaa, hakijoita on paljon. Opiskelijatutorit käyvät vanhoissa lukiossaan lähinnä informoimassa omista opinnoistaan. Heillä on valmis PowerPoint materiaali, jonka kanssa käydään lähiseudun lukiot läpi. Urapolkuun yliopistolla on Turussa Rekry -palvelu, sieltä saa tarvittaessa uraohjausta