Opinto- ja uraohjausosaaminen

Opinto- ja uraohjausosaaminen 20 op

Opinto-ohjaajaopiskelija tuntee ja hallitsee keskeisten ohjaus- ja urateorioiden historian ja taustan.

Keskeiset ohjausteoriat, joita vertaisopetettiin ja sovellettiin käytäntöön:

• Psykodynaaminen
• Kognitiivinen
• Sosidynaaminen
• Ratkaisukeskeinen

Erityisopettajana ohjausteoriat ovat tulleet tutuksi sekä opiskeluiden että käytännön työn kautta.

Tukitiimin ratkaisukeskeiset ohjauskeskustelut

Ratkaisukeskeinen ohjausteoria on käytössä hyvin usein Tukitiimimme palavereissa. Tukitiimi on säännöllisesti kokoontuva ryhmä, ryhmässä on minun lisäkseni kaksi vakituista jäsentä. Vakituiset jäsenet ovat koulutusohjaaja ja koulutuspäällikkö. Kokoonnumme lukuvuoden aikana joka toinen viikko. Tukitiimiin kutsutaan muita osallistujia tarpeen mukaan, siellä käyvät lukuvuoden aikana kaikki ryhmänohjaajat. Opiskelijoita, huoltajia, terveydenhoitaja ja muita asiantuntijoita kutsutaan tarpeen mukaan. Tavallisin ohjaustilanne Tukitiimissä on ratkaisukeskeinen, eteenpäin vievä tilanne. Yleensä kutsuttuna on opiskelija ja alaikäisen kohdalla hänen huoltajansa, myös opiskelijan ryhmänohjaaja on usein mukana keskusteluissa. Opiskelijan opinnot eivät jostain syystä etene, syyt ovat moninaisia. Tavoite on aina päästä tilanteessa eteenpäin, löytää ongelma ja siihen ratkaisu. Tällainen ryhmäkeskustelu ja ratkaisun hakeminen sopivat hyvin yhteen. Tarpeen mukaan sovin opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluajan, näissä keskusteluissa taustalla ovat muut ohjausteoriat.

Erityisopettajana käytävät ohjauskeskustelut

Eritysiopettajana käyn useita keskusteluja eri opiskelijoiden kanssa. Jokainen keskustelu on omanlaisensa, ohjauskeskusteluiden rakenne on yleensä seuraava. Keskustelen aluksi usean toimijan kanssa erityisopiskelijan tuen prosesseista, tutkin myös opiskelijan HOJKS historian. Mahdollisia toimijoita, joiden kanssa käyn keskustelua, ovat mm. ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, huoltaja, koulutuohjaaja ja edellisen oppilaitoksen opinto-ohjaaja.

Ohjauskeskustelut alkavat orientoitumisella eli avausvaiheella. Avausvaiheessa luodaan positiivisen ilmapiiri tulevalle ohjaustyölle ja yhteistyölle. Yritän jäsentää kokonaistilannetta, mitä odotuksia oppilaalla on
ohjauksesta. Opiskelijalla on yleensä "heikkouksia", joita pitää itsellään suurena haasteena.

Ohjaustilanteet jatkuvat orientaatiovaiheen jälkeen selvittämisellä eli asian tilan tutkimisella. Selvitän opiskelijan tilannetta, ongelmakohtia ja tuntemuksia. Yritin selvittää tilannetta tai jäsentää tilannetta opiskelijan näkökulmasta. Selvitysvaihe on ensisijaisesti aktiivista kuuntelua. Tätä selvitysvaihetta
voisi kuvata myös oppilaan oivaltamisen auttamisen vaiheeksi.

Opiskelijan ohjaus jatkuu selvityksen jälkeen ymmärtämisen vaihella. Tämä ymmärtämisen vaihe on myös jäsentämisen vaihe. Tässä vaiheessa usein yritän tuoda ohjaukseen uuden näkökulman ja uutta tietoa. Nämä toiminnot pitää oppilaalle tarvittaessa perustella. Teen oppilaalle kysymyksiä, selvennöksiä ja yhteenvetoja, näillä toimenpiteillä annan tukea opiskelijalle. Tavoitteena on opiskelijan itseluottamuksen kasvu, vahvuuksien korostaminen.

Pyrin näissä ohjauskeskusteluissa auttamaan opiskelijaa oivaltamaan asioita. Tiedon äärelle saattelu, itsetuntemuksen vahvistaminen ja opiskelijan omien vahvuuksien löytäminen on näissä keskusteluissa tavoitteena. Eli näissä ohjauskeskusteluissa taustalla vaikuttaa ehkä eniten ohjausteorioista Kognitiivinen ohjausteoria.

AYTR (Nuorten) asiakasyhteistyöryhmä

Erityisopettajana huolehdin myös erityisopiskelijoiden jatkopolutusta opintojen jälkeen. Jos nuoren asuinpaikkakunnalla toimii asiakasyhteistyöryhmä, pyritään erityisopiskelija tuomaan tämän ryhmän ohjauskeskusteluihin. Jos asuinpaikkakunnalla tällaista ei ole, otetaan yleensä yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Asiakasyhteistyöryhmä on monialainen työryhmä, niiden kokoonpano vaihtelee. Siellä käsitellään seuraavia asioita:    

• arvioidaan kokonaistilanne
• koulutus- ja työasiat
• kuntoutus
• toimeentulon järjestäminen
• palvelujen järjestäminen

Erityisopettajana tuon ohjattavan opiskelua esille: mikä toimii, mikä ei, jne. Nämä keskustelut tuntuvat olevan, näin opettajan silmin, melko optimistisia keskusteluja. Välillä tällaiset Behavioristiset tai siihen nojaavan ohjausteorian tapaiset keskustelut turhauttavat. On tietysti ymmärrettävä, että osa asiakastyöryhmän jäsenistä tapaavat "asiakkaan" ensimmäistä kertaa, uskoa valoisaan tulevaisuuteen pitää olla.

Ohjausmenetelmät ja työtavat

Pienryhmässä suoritetut ryhmänohjausharjoitukset olivat antoisia. Ryhmänohjausharjoitukset valmisteltiin osaltamme verkkopalaverein, yhteisellä työpöydällä (Piratepad) ja viimeistely puhelimitse. Aika onnistuneet työvälineet parityöskentelyyn. Itse harjoituksiin osallistuminen ja niiden ohjaus olivat hyvä kokemus. Osa oli jo ennestään tuttuja harjoitteita, osaa pääsin testaamaan omassa työssäni.

Olen mukana ESR-hankkeessa, jonka eräs tavoite on varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, ennakkovalmistautiminen ja opiskelijakohtainen ohjaus. Olen tähän hankkeeseen liittyen suunnitellut useampia asioita, yksi niistä on oppilaitoksemme aloittaville erityisopiskelijolle tarkoitettu Erityinen iltapäivä. Erityisen iltapäivän aikana koottiin kaikki aloittavat erityisopiskelijat ja osa jatkavaista erityisopiskelijoista yhteen iltapäivän ajaksi. Tässä pienryhmässä teetin harjoiteen, joka käytiin opinto-ohjaajakoulutuksen lähipäivillä läpi. Etsi kaveri harjoite toimi hyvin ohjaustilanteen alkuun. Opiskelijat eivät tunteneet toisiaan kovin hyvin ennen. Ideana iltapäivässä oli vertaistuen antaminen ja sen saaminen, syrjäytymisen ehkäisy. Pääasia oli, että iltapäivästä ei tehty mitään erityistä numeroa. Tarjosimme opiskelijoille iltapäivän aikana kahvit, tapaaminen pidettiin paikallisen kahvilan kabinetissa. Pienryhmätapaamisen keskustelun aiheina olivat:

• mikä toimii opiskeluissa
• mikä ei toimi opiskeluissa
• työssäoppiminen
  • paikan haku
  • itsearviointi
  • ammattiosaamisen näyttö
• opiskelujen muut taitekohdat (usen lomat ovat notkahduksen paikkoja)

Henkilökohtaisten ohjaustaitojen kehittäminen

Tavoitteena oli omien henkilökohtaisen ohjauksen taitojen tietoinen kehittäminen. Haastattelin kahta oman ryhmän opiskelijaa, toisen tunsin hyvin ennestään, toinen haastateltava oli tullut tutuksi syksyn  aikana. Keskustelut olivat melko normaaleja ohjauskeskusteluja, näitä keskusteluja käyn ryhmänohjaajana ja erityisopettajana jatkuvasti. Näiden vuorovaikutustilanteiden katselu "nauhalta" oli antoisaa.

Havainnoinista päätellen osaan:

• keskustella ohjattavan kielellä, ymmärrämme toisiamme
• kuljettaa keskustelua haluamaani suuntaan
• päättää keskustelun varmistellen, siten että yhteinen käsitys on muodostunut

Empatiaa pitäis jostain kehittää lisää näihin keskusteluihin. Keskustelun purkaminen litteroimalla oli avaavaa, työlästä mutta antoisaa.